Eveliina Välimäki aloitti elokuussa Lautexin laivanrakennus-myynnissä, ja esittelee tässä itsensä:

Moikka, mä olen Eveliina, 34 vuotta, ja asun Turussa. Työskentelen lähinnä etänä Turusta, mutta käyn säännöllisesti Nummelan toimistolla ja asiakkailla 😊.

Koulutus ja ura:

Olen aloittanut työn teon jo 13-vuotiaana myymällä jäätelöä Loimaan torilla. Loimaalta tie vei Helsinkiin, jossa kävin englantilaisen koulun lukion. Ammattikorkeakouluun hakiessani päädyin Turkuun, jossa opiskelin kone- ja tuotantotekniikan tuotekehitysinsinööriksi. Lopputyöni tein automaatioratkaisuista särmäystöissä turkulaiselle yritykselle, johon jäin tuotantotöihin valmistumiseni jälkeen. Pääsin telakalle töihin tammikuussa 2013, jonka jälkeen olen toiminut laivateollisuudessa erilaisissa tehtävissä – suunnittelijasta projektipäällikköön.

Työ Lautexilla:

Teen myyntityötä, vaikka nimikkeeni on projektipäällikkö. Uudella nimityksellä halutaan Lautexilla korostaa myyjän vastuuta myynnistä tuotteen toimitukseen asti.

Lautexin tuotteet ovat telakkamaailmasta jo entuudestaan tuttuja, sillä aiemmin johtamissani projekteissa on käytetty paljon Lautexin tuotteita.

Olen tyytyväinen, että aiemmasta työkokemuksestani on hyötyä niin sopivien materiaalien, kuin asennustapojen löytämisessä asiakkaille, joille tuotteemme eivät ole niin tuttuja. Pidän aiemman työkokemuksen lisäksi vahvuutenani asiakaslähtöisyyttäni ja ongelmanratkaisukykyäni. Vaikka perehdytykseni aikana olen saanut itse eniten opetusta, olen ollut iloinen kun olen voinut jakaa omaa ammattitaitoani kollegoille esimerkiksi USPH-asioissa. Pääsääntöisesti palvelen asiakkaita vientiprojekteissa, mutta minuun saa ottaa yhteyttä mihin tahansa projektiin liittyen.

Vapaa-aikana:

Pelaan amerikkalaista jalkapalloa Turku Trojansissa. Olemme naisten joukkueen liigataipaleella ottaneet 3 perättäistä Suomen mestaruutta ja olemme aloittaneet innokkaina valmistautumisen kaudelle 2024. Pelaamisen lisäksi olen tiiviisti mukana seuran ja joukkueen taustatoiminnassa. Olemme hyvien seuratovereiden tuella saaneet tuotua lippupallon (amerikkalaisen jalkapallon sisarlaji) Turkuun, ja seuraavana tavoitteena on perustaa tytöille ihka oma jenkkifutisjoukkue.
Kun lajitreeneiltä ja salilla käymiseltä jää aikaa nautin luonnonrauhasta ja pitkistäkin patikointiretkistä Suomen vehreissä metsissä. Urheilun ystävänä seuraan mielelläni myös veljieni lasten urheilu-uria ja urheilijoiksi kasvamista ja käynkin parhaani mukaan heitä kannustamassa erinäisissä turnauksissa ja otteluissa.